Case: Vapaus Bikes Oy

Hei, olen Mikko.

Minulla on kaksi pienokaista. Ensimmäinen on 8 -kuukautta vanha tyttäreni Nuppu. Toinen on 2 -kuukautta vanha start-up yhtiöni Vapaus Bikes Oy. Rakastan heitä molempia paljon ja haluan auttaa heitä kasvamaan.

En kirjoita kuitenkaan tarinaa siitä, kuinka Nuppu tuli elämääni, vaan sen sijaan kerron, miten 10+ vuoden työkokemukseni markkinointitutkimusten, konsultoinnin ja palvelumuotoilumuotoilun ammattilaisena auttoi minua ryhtymään yrittäjäksi ja sain minut perustamaan ”polkupyörä-palveluna” liikeideaan perustuvan start-up yhtiön.

Työskennellessäni aikaisemmin konsulttina opin erilaisia malleja, joilla yrityksiä voi opettaa ja auttaa innovoimaan. Yksi varsin hyödyllinen malli on Harvard Business School professorin Clayton Christensen innovaatiokierre (”innovation cycle”). Claytonin mukaan yhtiöllä tulee olla kolme erilaista näkökulmaa innovaatiotoimintaan, jotta se voi toimia vakaasti eikä altistu distruptiolle.

Ensinnäinen niistä on luova innovaatio, joka synnyttää aina jotain aivan uutta. Apple esitteli verkkokaupansa ja kosketusnäyttö iPhonen, jotka ovat molemmat hyviä esimerkkejä luovista innovaatioista.

Toinen ryhmä on säilyttävät innovaatiot, joiden avulla tuotteen tai palvelun käytöstä tulee parempaa tai jollakin tavalla aikaisempaa miellyttävämpää. Esimerkkinä tästä ovat muun muassa kookkaammat tv-ruudut tai kännyköiden laadukkaammat kameraominaisuudet.

Kolmas näkökulma on tehokkuutta lisäävä innovaatio. Palvelu tai tuote pysyy samana, mutta se voidaan tuottaa tehokkaammin ja myös kustannustehokkaammin uuden innovatiivisen tavan johdosta, joita puolestaan  voidaan taas uudelleen tehostaa ja parantaa. Tästä muodostuu innovaatiokierre.

Mallin oivalluksena on, että vain harvoin yhdellä henkilöllä on kaikki nämä eri innovaatiotoiminnan näkökulmat ja ryhmät omina kyvykkyyksinään. Tämän johdosta oma tiimi kannattaakin rakentaa erilaisia innovaatiokykyjä osaavista henkilöistä.

Toinen malli, jota käytin itse Vapaus Bikes yhtiöni perustamisessa on ”ideoi kaukaa- lähelle ja palvelumuotoilun”-keinoin.

Kun työsuhteeni viime kesänä päättyi, minulla oli mahdollisuus harkita,mitä oikeasti haluaisin tehdä. Aloitin tarkastelemalla maailmassa tapahtuvia megatrendejä. Kirjoitin Googleen hakusanoiksi ”trendi raportti + PDF” ja vastauksena sain kattavan listauksen.

Googlen listalla olivat ilmaston lämpeneminen, terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palvelut, vaihdantatalous, tilauspohjainen laskutus, teollinen internet ja paljon muuta.

Ehkäpä ryhtyisin hyvinvointia edistävän palvelun tuottajaksi ja toteuttaisin sen järkevällä resursoinnilla ja kuukausilaskutuksella? Kuulostaa hyvältä, mutta samalla liian lavelta?

Tässä vaiheessa empatia tuli mukaan ajatuksiini. Muistin, miten innostunut ystäväni Julien oli, kun hän hankki ensimmäisen sähköpyöränsä. Hän oli pelkkää hymyä,kun hän kertoi minulle, miten oli myynyt skootterinsa ja hankkinut sähköpyörän. Tunsin tuskaa ja muistin, miten olin hankkinut kalliin polkupyörän, josta en itse huolehtinut riittävästi. Pyöräni renkaskin oli tyhjä, koska minua ei ollut huvittanut viedä sitä huoltoliikkeeseen.

Entäpä sähköpyörä ja polkupyörä palveluna ? Kuukausimaksupohjaisena ? Kuulostaa hyvältä! Se sopii megatrendeihin ja korjaa yhteiskunnallisia epäkohtia tänään ja myös tulevaisuudessa.

Mutta millainen markkina liikeideaani liittyy ? Ketkä voisivat olla asiakkaitani ? Jatkoin ajatteluani lähemmäs liiketoiminnallisia seikkoja, haastattelin asiantuntijoita, pyöräilyhulluja, päivittäin pyöräileviä ja liiketoiminnan harjoittajia. Löysin joukon uudenlaisia lähestymiskulmia markkinoille tuloa varten  ja seikkoja, jotka voisi toteuttaa vielä paremmin. Pyörien huolto on hankalaa, sähköpyörät ovat kalliita, jaettut polkupyörät ovat hyviä ja pyöräily on trendikästä. Silti moni puhuu enemmän pyöräilystä kuin pyöräilee.

Jotkut yhtiöt ovat hankkineet 200 euron arvoisia pyöriä, mutta niillä polkeminen on yhtä tuskaa. Joidenkin yhtiöiden hankkimia pyöriä on varastettu tai ne ovat kadonneet yhtiön kesäjuhlien jälkeen.

Suomessa myydään vuosittain 200.000- 300.000 pyörää, mutta yhtiöille suunnattu myynti ei ole varsin järjestäytynyt markkinana.

Parin kuukauden aikana, määrittelin ja löysin markkinan, jossa haluan toimia.

  1. Sellaiset yhtiöt, joiden toimistot ja malli muistuttavat kampusta. Esimerkkinä näistä ovat lentokentän läheisyyteen toimintansa sijoittaneet yhtiöt ja esim. sellaiset yhtiöt, jotka ovat kävelymatkaa etäänmällä metroasemilta.
  2. Yhtiöt, jotka ovat sijoittaneet jo liikaakin työsuhdeautoetuihin, autoihin ja pysäköintiin ja haluaisivat nyt siirtää painopistettä työntekijöiden aktivointiin ja ratkaisuihin, jotka tukevat hyvinvointia.
  3. Yhtiöit, joiden arvoihin ja etuihin kuuluu aktiivinen työympäristö ja hyvinvoinnin tukeminen. Aktiivisuus on nyt muodissa, ja istuminen on epämuodikasta.

Yhtiöt koostuvat kuitenkin myös ihmisistä arvojen lisäksi. Miten voin vaikuttaa HR:n päätöksiin työsuhde-eduista ? Mikä olisi oikea draiveri näihin päätöksiin ? Yksi merkittävä tekijä on saada niin moni  kuin mahdollista kokeilemaan sähköpyörää. Kokemus on osoittanut, että siitä pidetään paljon.

Olemme nyt mallintaneet prosesseja ja muotoilleet palvelua. Tiedämme jo, minkä seikan haluamme palvelulla ratkaista. Pyöräilyyn liittyy niin monta edullista tekijää, että niistä vain yhden mainitseminen tuntuisi karskilta.

Miten voisimme promotoida ja lisätä pyöräilyä pelkän pyörämyynnin sijaan?

Meillä on myös helpompia teemoja ratkaistavaksi, kuten millainen on fiksu lukitus ja millaisen sovelluksen kautta toimimme.

Ne eivät tunnu merkitykseltään suurilta, mutta voivat olla varsin merkittäviä.

Miten saamme kaikki ongelmat syrjään ja positiivisen kierteen aikaiseksi?

Ongelma suunnittelussa on siinä, etteivät kaikki ihmiset ole rehellisiä kun heitä haastattelee. Sanomme usein asioita, joita toiset haluavat kuulla tai joiden uskomme saamaan meidät näyttämään paremmilta.

Oma lähestysmistapani oikeiden vastausten löytämiseksi sisältää kolme eri tasoa.

Etsin ne henkilöt joihin luotan ja jotka luottavat minuun. Ihmiset, jotka ovat valmiita kertomaan myös ei-toivottuja uutisia, silloin kun minun tarvitsee kuulla ne.

Toiseksi havainnoin ihmisiä sellaisissa tilanteissa, joissa se on epätyyppillistä.

Kolmanneksi pyydän, että ihmiset kuvaavat toisia henkilöitä ja heidän haasteitaan.

Vastaukseksi saa kuvauksen tavallisista tilanteista ja ihmisistä.

Tällä menetelmällä saimme esimerkiksi selville, etteivät kaikki ihmiset koe pyöräilyä Helsingin keskustassa riittävän turvalliseksi. Osa ihmisistä on ajanut aikaisemmin pyörällä yli 20 vuotta sitten. Miten voimme muuttaa nämä käsitykset ?

Kaiken kaikkiaan, empaattisuus ja asioiden syvällinen ymmärtäminen ovat kriittisiä tekijöitä miellyttävien kokemusten luomisessa. Start-up yrityksen pitää ymmärtää asiakaskokemuksia, jos se aikoo kasvaa ja menestyä. Faktojen pohjalta voidaan löytää hyvä suunta, mutta tunteet määrittävät saako liikeideasi ensimmäiset innostumaan ja syntyykö siitä jotain mukaansa tempaavaa.

Onko sinulla tarvittavat tiedot ja metodit, joiden avulla voit hallita empatiaa? Analyysit ovat hyviä ja tarpeellisia, mutta ne eivät riitä ihmisten motiivien ja vaikuttimien ymmärtämisessä. Ainakaan, jos AI työkalut eivät ole yhtä korkealla tasolla kuin Facebook.

Mikko Ampuja

Mikko Ampuja

CEO, Vapaus Bikes Oy, Service Designer
0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *